fbq
Einsteinin aivot
Albert Einstein

Einsteinin kadonneet aivot löytyivät yli 20 vuoden jälkeen – katso hämmentävä kuva

Ylen Prisma-dokumentissa selvitetään, mitä mystistä suuren tiedemiehen aivoille tapahtui.

Vuonna 1955 patologi Thomas Harvey varasti Albert Einsteinin aivot suoritettuaan tämän ruumiin avauksen. Kanadalaisessa Einsteinin aivot -dokumentissa selvitetään, miksi patologi teki näin ja mitä aivoille on sittemmin tapahtunut.

Harveysta tuli patologi toisen maailmansodan myötä. Hän oli pasifisti, joten hän päätyi työskentelemään armeijan patologisella osastolla. Sodan jälkeen hän pestautui Princetoniin, jonne myös Einstein päätyi muuttamaan ja työskentelemään.

Einstein kuoli 18. huhtikuuta 1955. Harvey sai soiton tiedemiestä hoitaneelta lääkäriltä, joka pyysi häntä suorittamaan ruumiinavauksen. Tuolloin Harvey oli edennyt Princetonin yliopistollisen sairaalan pääpatologiksi.

– Tietenkin ymmärsin käsitteleväni suurmiehen ruumista, mutten tehnyt mitään eri tavalla. Etenin totutussa järjestyksessä, Harvey kertoi arkistohaastattelussa.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

Hän kuitenkin poikkesi totutusta. Hän sahasi kallon auki ja poisti aivot.

– Kysyin häneltä, miksi hän päätti ottaa Albert Einsteinin aivot. Hän vastasi yksinkertaisesti, että häntä olisi hävettänyt jättää neron aivot paikoilleen, Harveyta haastatellut toimittaja Carolyn Abraham muistelee.

Harvey halusi tehdä jotain mielekästä tieteen hyväksi kaapatessaan aivot. Hän halusi tutkia aivoja ja selvittää, mistä miehen nerous kumpusi.

Albert Einsteinin aivot
Tom Harvey
Harvey säilytti Einsteinin aivoja purkissa.

Pian media sai vihiä asiasta. Omaiset lukivat lehdestä, että neron aivoja ei tuhkattu muun ruumiin kanssa. Harvey sai taivuteltua pesänjakaja Otto Nathanin ja Einsteinin pojan Hans Albertin aivojen ainutlaatuisuudesta ja sai luvan tutkia aivoja.

Lupa annettiin sillä ehdolla, että asia ei vuotaisi julkisuuteen. Tutkimustulokset saisi julkaista vain tieteellisissä tai lääketieteellisissä julkaisuissa. Einstein oli sanonut ennen kuolemaansa, ettei halunnut ihmisten palvovan hänen luitaan.

Harvey alkoi selvittää, miten aivot voisi säilyttää parhaiten. Hän jakoi aivot noin 240 osaan, joita hän säilytti lasipurkissa. Tämän jälkeen hän tapasi useita tutkijoita. Yhdysvaltain armeija oli kiinnostunut Einsteinin aivoista ja halusi ne haltuunsa. Harvey ei kuitenkaan luovuttanut niitä. Lopulta hän uppoutui itse tutkimaan aivoja.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

Arvi Lind paljasti uutisankkureiden levottomat läpät kulissien takana

Albert Einstein syntyi vuonna 1879. Hän kehitti uransa aikana muun muassa yleisen suhteellisuusteorian.

23 vuotta Einsteinin kuoleman jälkeen media päätti selvittää, mitä aivoille onkaan tapahtunut. Toimittaja Steven Levy pääsi Harveyn jäljille ja sai mieheltä haastattelun sekä todisteen aivojen olemassaolosta. Juttu päätyi lehden pääjutuksi. Pian alkoi mediasirkus, jota perikunta oli pelännyt. Harveyn julkikuva alkoi muuttua surkuhupaisaksi.

Harveyta painostettiin julkaisemaan tuloksensa aivojen tutkimisesta, mutta patologi ei ollut päässyt asiassa pitkälle. Hän luovutti osan aivoista kanadalaiselle tutkijalle, joka teki tutkimuksissaan läpimurron.

– En kadu sitä lainkaan, että pidin niitä niin kauan. Olin tietoinen vastuusta, jonka olin ottanut kantaakseni. Olin yrittänyt saada päteviä ihmisiä tutkimaan aivoja, Harvey kertoi arkistohaastattelussa.

Suomalainen Altti elää asunnottomana Fuengirolassa: ”Koira sai enemmän herkkuja kuin minä”

Albert Einsteinin aivot
Osa aivoista on Princetonin yliopistollisessa sairaalassa.
Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

Nykyisin suuri osa aivoista on Princetonin yliopistollisen sairaalan hallussa, jossa niitä säilytetään lukkojen takana. Niiden vartijana on tohtori, joka haluaa pysyä poissa julkisuudesta.

Harvey menehtyi 94-vuotiaana vuonna 2007. Ennen kuolemaansa patologi vakuutti luovuttaneensa kaikki aivojen osat omistuksestaan.

Prisma: Einsteinin aivot Yle Areenassa ja TV1-kanavalla tiistaina 27. helmikuuta.

Seuraa meitä somessa