Saamelaisaktivisti raivostui taiteilijalle: "Suomalaisten olisi jo aika ymmärtää..."

Pohjoismaiset kulttuuriskandaalit -ohjelman avausjaksossa 26.2. saamelaisnuorten puheenjohtaja Mihku Ilmára Mika Petra eli Petra Laiti kertoo julkisesta aktivismistaan.

– Kun ylläni on saamenpuku, se on todellinen kuva minusta. Se on se, kuka minä olen. Saamenpuku näyttää, ketä olemme ja kehen kuulumme, Petra kertoo ohjelmassa.

Jaksossa käsitellään tilannetta vuonna 2016, kun Jenni Hiltusen Grind-videoteos (2011) oli esillä Kiasma-museossa, Helsingissä. Teoksessa twerkataan vähäpukeisena saamenpuvussa. Kiasmasta tuli pian skandaalin näyttämö.

Kaksi saamelaistaiteilijaa, Outi Pieski ja Marja Helander, kirjoittivat mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin, jossa he kokivat saamenpuvun väärinkäytön loukkaavana. Kohun noustessa Petra oli New Yorkissa YK:n alkuperäiskansojen pysyvässä foorumissa, jonka aikana hän näki videon ja mielipidekirjoituksen.

– Olin yksinkertaisesti raivoissani. Istuin hiljaa ja katsoin videota. Koko kehoni kiehui. En pystynyt tekemään mitään, hän muistelee.

Pian saamelaisnuoret osoittivat mieltä Kiasmassa, yksi heistä oli Petra. He pitivät vaarallisena esimerkkinä sitä, että Grind sai olla esillä Kiasmassa.

– Minä ja kolme muuta puimme gáktin nurin päin. Se on saamelainen tapa vastustaa tai olla eri mieltä, Petra sanoo.

– Ehdimme istua ehkä vartin, kun henkilökunnan edustaja tuli paikalle ja meidän lähinnä heitettiin ulos, Petra kertoo.

Petra on edelleen sitä, mieltä, että teos olisi pitänyt poistaa näyttelystä. Sitä ei kuitenkaan poistettu, vaan se sai olla esillä näyttelyn loppuun saakka.

Yle: Uutisankkuri Matti Rönkä poistuu ruudusta

Grind-teoksen taiteilija Jenni ei antanut haastattelua ohjelmaan. Hän on sen sijaan kirjoittanut, että on vaikeaa muistaa millaista, oli tehdä taidetta, kun kulttuurisen omimisen käsite ei ollut vielä tuttu. 

– Jos taideteos aiheuttaa selkeästi vahinkoa tai negatiivisia tunteita, kuten teokseni Grind aiheutti, onko sillä oikeus olla olemassa? Miten voisimme taiteilijoina toimia eettisesti pelkäämättä kuitenkaan liikaa taideteoksen tulevia vaikutuksia? Jenni kirjoittaa.

– Yksittäisten taideteosten poistaminen näyttelystä, siivoaminen pois julkisista tiloista tai jopa lopullinen tuhoaminen myöhemmän luennan valossa ovat mielestäni liian helppoja ratkaisuja, Taideteoksen kyky toimia keskustelun herättäjänä on mahdollisuus, jota ei kannattaisi hukata, hän jatkaa.

Teos oli esillä ensimmäistä kertaa vuonna 2012. Tuolloin nostettiin esille naisten asemaa, eikä kulttuurista omimista mainittu. Videolla ei käytetä aitoja saamenpukuja.

Petran aktivismiura sai alkunsa Grind-teoksesta. Kaksi vuotta myöhemmin hän kritisoi Ylen lastenohjelman sisältöä, jossa oli intiaanihahmo. Kyseinen ohjelma vedettiin pois Pikku Kakkosesta. 

– Suomalaisten olisi jo aika ymmärtää, miten valtio ja lait toimivat. Jos he näkevät vihakommentin saamelaista kohtaan, heidän on helppo ymmärtää, että siinä on kyse rasismista, Petra summaa.

– Vaatii silti enemmän ja perusteellisempaa työtä, jotta Suomessa ymmärretään, kuinka syvälle saamelaisten oikeuksien polkeminen menee, hän alleviivaa.

Aiemmin tänä vuonna Petra oli otsikoissa nostaessaan esiin Katariina Sourin taideteoksen, jossa hän näki epäkohtia. Hänen mielestään teos oli vanhanaikainen ja stereotyyppinen kuvaus saamelaisnaisesta ja porosta. Teos sai pitää paikkansa Lux Helsinki -valotaidetapahtumassa. Tätä tapahtumaa ei käsitellä ohjelmassa.

Pohjoismaiset kulttuuriskandaalit Yle Areenassa ja Teema & Fem -kanavalla maanantaisin.