fbq
Walt Disney

"Heitän sinut etuportiltani helvettiin!" - tällainen Mikki Hiiren luoja Walt Disney oli oikeasti

Walt Disney piti lakkoilevia työntekijöitään kommunisteina ja kuoli tupakoinnin seurauksena keuhkosyöpään.

Walt Disney Company juhli 16. lokakuuta 100-vuotista historiaansa. Yhtiön perusti Walt Disney (1901−1966) vuonna 1923, jolloin yhtiö tunnettiin nimellä Disney Brothers Cartoon studio. Pian nimi muuttui Walt Disney Studioksi Waltin ja hänen veljensä Roy Disneyn toimesta.

Walt varttui Kansas Cityssä, Missourin osavaltiossa Keskilännessä. Hän osoitti jo pienenä mielenkiintoa piirtämistä ja maalaamista kohtaan. 

Simon halusi suuremmat lihakset - nuoruuden kohtalokas päätös vainoaa: ”Ahdistaa miettiä, mitä menin tekemään itselleni”

Chicagossa vuonna 1917 Walt piirteli jo McKeyn lukion lehteen ja opiskeli samalla animointia. Piirroshaaveet keskeytyivät ensimmäisen maailmansodan takia, jonne Walt värväytyi väärennetyillä papereilla. Hän toimi Yhdysvaltain Punaisen ristin ambulanssikuljettajana Saksassa ja Ranskassa.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

Kun Walt palasi takaisin Kansas Cityyn 1919, hän tapasi nuoren taiteilijan Ub Iwerksin, jonka kanssa he loivat Mikki Hiiren vuonna 1927. Walt sai idean hiirestä, mutta Iwerks piirsi lopullisen version Mikistä. Mikin ensimmäinen elokuva oli Höyrylaiva Ville (Steamboat Willie) vuonna 1928. Kyseessä oli ensimmäinen piirroselokuva, jossa oli synkronoitu ääniraita. Elokuvassa käytetty musiikki ja äänet on tahdistettu kuvaan piirrettyjen merkkien avulla.

MIkki Hiiren ikonisen hahmon suunnitteli Ub Iwerks.

Disneyn ja Iwerksin välillä oli myös riitaa, ja Mikki Hiiren toinen luoja lopetti Disneylle työskentelemisen ja poistui studiolta vuonna 1930. Iwerks syytti Disneyä liiallisista vaatimuksista, sekä siitä, ettei hän saanut tarpeeksi kunniaa omista töistään. Iwerks palasi myöhemmin Disneyn palvelukseen sillä ehdolla, että hän saisi enemmän luovia vapauksia animaation ja erikoistehosteiden kanssa. Vuonna 1965 Iwerks palkittiin parhaiden erikoistehosteiden Oscarilla Maija Poppasesta (1964).

Disney koki takaiskuja myös vuonna 1941, kun hänen työntekijänsä aloittivat lakon, mikä lisäsi Disneyn kommunismin pelkoa. Art Babbitt, yksi Disneyn luottoanimaattoreista, halusi perustaa animaattoreille oman ammattikunnan. 1940-luvulla ja sitä seuranneina vuosikymmeninä Yhdysvalloissa lähes kaikkia vastustajia kutsuttiin pilkallisesti kommunisteiksi. Disneyn isä Elias Disney (1859−1941) oli vannoutumaton sosialisti, joten Disney piti lakon ainoana mahdollisena syynä kommunismia.

Walt Disney ei lämmennyt työntekijöidensä lakolle. He vaativat muun muassa parempaa palkkaa.

Babbitt, joka oli piirtänyt muun muassa Aku Ankan, sai riveihinsä useita työntekijöitä, mutta Disney ei ollut tästä riemuissaan.

− Jos et lopeta työntekijöideni järjestäytymistä, heitän sinut etuportiltani helvettiin, Disney oli uhkaillut Babbittia hänen mukaansa.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

27. toukokuuta Disney antoi Babbittille potkut. Lopulta heinäkuussa Disney hyväksyi työntekijöidensä vaatimukset palkan nostosta, pidätetystä palkasta, sairaslomasta ja Babbittin uudelleen palkkaamisesta.

Vuonna 1946 Disney julkaisi elokuvan Song of the South (Etelän laulu), jota ei löydy mistään suoratoistopalvelusta, ei edes Disney+:sta. Elokuva sijoittui Yhdysvaltain sisällissodan jälkeiseen aikaan etelään 1800-luvun lopulla. Päähenkilönä on vapautettu orja, Remus-setä (James Baskett), joka ystävystyy Johnnyn (Bobby Driscoll), rikkaan valkoisen perheen pojan kanssa. Remus riemastuttaa niin mustia kuin valkoisiakin lapsilla lauluilla ja tarinoilla Veli Kanista, Veli Nallesta ja Mikko Repolaisesta.

Mustat eivät ole elokuvassa enää orjia, mutta he ovat silti yhtä tottelevaisia kuin orjat. Elokuvan julkaisuaikana etelävaltioihin oltiin perustumassa uutta, orjuuden jälkeistä rotusortojärjestelmää, joka jatkui 1960-luvulle saakka. Baskett ei päässyt edes elokuvan ensi-iltaan rotuerottelun takia, vaikka hän voittikin roolistaan kunnia-Oscarin. Song of the Southia pidetään yhtenä Disneyn rasistisimmista elokuvista.

Walt Disney kuoli tupakoinnin seurauksena keuhkosyöpään 65-vuotiaana.

Vuonna 1966 Walt Disney kuoli keuhkosyöpään vain 65-vuotiaana. Elintavoilla voi olla tekemistä menehtymisen kanssa, sillä Disney oli ahkera tupakoimaan. Elokuvahistorioitsija Sarah Nilsonin mukaan Disney oli tupakoinut jo nuoresta asti ja saattoi polttaa päivässä jopa 60 tupakkaa.

Disneyn kuoleman jälkeen kiersi erilaisia salaliittoteorioita, joiden mukaan hänen ruumiinsa olisi jäädytetty, jotta hänet voitaisiin herättää henkiin, kun lääketiede on kehittynyt tarpeeksi. Lisäksi huhuttiin, että hänen päänsä on jäädytetty ja se sijaitsee Pirates of the Caribbean -laitteen alla.

Wolt-perustaja Elias Aalto oli saada potkut käyttäytymisensä vuoksi: "Ei mahtunut mielenmaisemaan"

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

Jäätymisestä ei ole kuitenkaan mitään todisteita ja Disney lepää yksityisellä Forest Lawnin hautausmaalla.

Lähteet: Britannica, WDW Magazine, Washington Post, US Weekly, ScreenRant, BBC

Seuraa meitä somessa