Vuosi 2021 tarjosi loistavia elokuvia rajoituksista huolimatta
Vuosi 2021 muistetaan edeltäjänsä tavoin loputtomilta tuntuneista koronarajoituksista. Ne eivät silti estäneet vuoden parhaiden elokuvien leviämistä, kiitos kotikatselun kasvavan merkityksen.
Yksi vuoden helmistä oli ilman muuta kolmen Oscarin voittaja Nomadland, joka ilmestyi Disney+-palveluun vain kuukausi ensi-iltansa jälkeen. Mykistävän upea Metallin soundi ei ehtinyt puolestaan lainkaan teattereihin ennen kuin Amazon Prime Video julkaisi sen. Molemmat draamat ovat mestariteoksia, joiden nerokkuus ei ole riippuvainen katseluraamien koosta.
Vuoden parhaat genre-elokuvat Dyyni ja Hiljainen paikka Osa 2 kannatti sen sijaan nauttia pitkästä aikaa juurikin teatterissa. Varsinkin Dyynin kokeminen IMAX-salissa oli lähes uskonnollinen kokemus, joka muistutti, ettei aikuiseen makuun sovitettu eeppinen scifikerronta ole kuollut supersankariryönän ylivallasta huolimatta. Hiljainen paikka Osa 2 muistutti puolestaan, miten piinaavan tehokkaasti ääntä ja hiljaisuutta voidaan hyödyntää kauhun luomisessa. Kyseessä on oman genrensä Kummisetä osa II, joka onnistui lyömään laudalta jopa briljantin edeltäjänsä.
Hetkellisesti teattereihin ehti myös pienimuotoinen dementiadraama Isä, joka kasvoi majesteettisiin mittoihin Anthony Hopkinsin Oscarin voittaneen pääosasuorituksen ansiosta. Samaa menestystä voi veikata Diana-draamalle Spencer, jossa Kristen Stewart tekee käsittämättömän vahvan pääroolin. Molemmat filmit kuuluvat heittämällä vuoden parhaiden ensi-iltojen joukkoon. Sinne pääsevät myös vuoden omaperäisin fantasiadraama The Green Knight, ysärikauhuklassikon tyylikäs perillinen Candyman, Ridley Scottin brutaali keskiaikadraama The Last Duel sekä Paul Schraderin hypnoottinen The Card Counter.
Yksi vuoden helmistä livahti suoraan kotikatsomoihin, kun levittäjät joutuivat karsimaan teattereiden koronasumaa. Blu-raynä ja digitaalisena tallenteena julkaistu Nobody on viime vuoden paras toimintaelokuva, joka rikkoo ja rakentaa uusiksi myyttisen amerikkalaisen kostajasankarin.
Netflix on tuottanut viimeiset neljä vuotta kunkin vuoden parhaita elokuvia, kuten Roma (2018), The Irishman (2019) ja Mank (2020). Viime vuonna palvelu ylitti itsensä julkaisemalla kuukauden sisään peräti kolme vuoden huippusuoritusta. Jane Campionin vaikuttava, hitaalla liekillä kytevä goottilänkkärin ja psykodraaman risteytys The Power of the Dog palkittiin vastikään parhaan elokuvan ja ohjauksen Golden Globe -palkinnoilla, mikä lupaa hyvää myös Oscareita ajatellen. Italia on puolestaan nimennyt Oscar-ehdokkaakseen Paulo Sorrentinon (Suuri kauneus) mestarillisen kasvudraaman The Hand of God, joka pohjaa ohjaajan nuoruusvuosiin Napolissa.
Netflix viimeisteli hattutempun tiputtamalla linjoille jouluaattona Adam McKayn briljantin maailmanloppusatiirin Don’t Look Up, joka on saanut osan ennätysyleisöstään raivoihin ja osan huutamaan ylistystä. Kuinka sopivaa elokuvalle, joka kertoo Trump-ajassa eläneestä ja sen muokkaamasta Amerikasta.
Katson Leffakolumnin tekijä Tuomas Riskala on Suomen tunnetuimpia ja arvostetuimpia elokuvakriitikoita, joka on kirjoittanut aktiivisesti elokuvasta 1990-luvun alusta lähtien. Pitkän freelance-uransa jälkeen Riskala toimi Iltalehden elokuvakriitikkona 2008-2016 ennen siirtymistään Katson ja TV Seiskan palvelukseen. Edellä mainittujen lisäksi Riskalan tekstejä on julkaistu muun muassa Aamulehdessä, Helsingin Sanomissa, Ilta-Sanomissa, Filmihullussa, Ylioppilaslehdessä, Rytmissä, Rumbassa ja Episodissa. Riskala on toiminut myös elokuvatoimittajana MoonTV:llä sekä avustajana useissa ulkomaisissa julkaisuissa, muun muassa kirjassa Alternative Europe: Eurotrash and Exploitation Cinema Since 1945 (Wallflower Press, 2004). Cannesin elokuvajuhlilla lähes 20 vuotta vieraillut Riskala on toiminut myös useiden kansainvälisten elokuvafestivaalien tuomaristoissa, muun muassa Espanjan Sitgesissä, Sveitsin Neuchâtelissa ja Etelä-Korean Puchonissa, sekä ollut järjestämässä kotimaan tärkeimpiä elokuvajuhlia Rakkautta ja Anarkiaa, Night Visions ja Espoo Ciné. Riskala on kuulunut Jussi-palkinnoista äänestävään Filmiauraan vuodesta 1999.