Traagisesti menehtyneestä moottoripyörälegenda Jarno Saarisesta tv-sarja – tällainen oli hänen kohtalokas kisansa

Ylen kansainvälinen uutuusdraama Jarno ja minä kertoo Jarno Saarisesta (11.12. 1945–20.5. 1973), ensimmäisestä suomalaisesta ratamoottoripyöräilyn maailmanmestarista vuodelta 1972. Ensimmäiset MM-kautensa hän ajoi yksityisajajana ja huolsi sekä viritti moottoripyöränsä itse. 

Hänen vaimonsa Soili Karme (entinen Saarinen) oli mukana Jarnon kilpailumatkoilla ja avusti varikolla muun muassa näyttäen hänelle radan reunalta näyttötauluja sekä pesten pyykkiä ja laittaen ruokaa.

Jarnon uran kohokohtia oli muun muassa moninkertaisen maailmanmestarin Giacomo Agostinin voittaminen MM-kauden 1972 alussa. Jarno oli ensimmäinen ajaja, joka oli lyönyt Giacomon vuoden 1967 jälkeen ilman, että oli keskeyttänyt.

Jarno oli myös kaarreajotekniikan edelläkävijä, ja hänen ajotapansa edelsi myöhempien MotoGP-kuljettajien käyttämiä tekniikoita. Jarno oli ensimmäinen kuljettaja, joka laski kaarteessa sisemmän polvensa radan pintaan asti.

Jarnon viimeinen kilpailu oli Monzan radalla, Italiassa 20. toukokuuta 1973. Hän ajoi 250-kuutioisten kilpailun harjoituksissa nopeimman ajan ja lähti eturivistä radan vasemmasta laidasta. 

Jarnon edellä ajanut italialainen Renzo Pasolini menetti Curvone-kaarteessa tasapainonsa joko radalle olleen öljyn vuoksi tai moottorinsa leikattua kiinni. Renzo lensi päin radan ulkopuolisia teräskaiteita ja kuoli törmäyksessä.

Hänen pyöränsä sinkoutui päin Jarnoa, joka sai osuman päähänsä ja kuoli lääkäreiden mukaan heti. Jarno jäi makamaan radalle, ja moni kuljettaja ajoi hänen päältään ehtimättä väistää.

Jarno valittiin MotoGP Hall of Fame -kunniagalleriaan heinäkuussa 2009. Turun Ruissalon Kansanpuistossa TT-ajojen reittiin kuulunut tie nimettiin Jarno Saarisen tieksi, ja Jarno Saarisentie Loimaan Alastarolla johtaa Alastaron moottoriradalle.

 Lähteet: Yle Urheilu, Ilta-Sanomat, Iltalehti, Turun Sanomat