Scenes of a Marriage päivittää Bergmanin mestariteoksen HBO:lla

Rakkaus, viha, halu ja mustasukkaisuus eivät ole koskaan piirtyneet esiin yhtä rehellisesti ja terävästi kuin Ingmar Bergmanin legendaarisessa minisarjassa Kohtauksia eräästä avioliitosta. Vuonna 1973 valmistunut kuvaus porvarillisesta parisuhdevalheesta tuntuu yhä hätkähdyttävän tuoreelta ja relevantilta. Ehkä se on pääsyy, miksi sarjasta ei ole tuotettu virallista uutta tulkintaa liki 50 vuoteen. Piti myös odottaa, että siihen tarttuu joku, jolle Bergmanin teksti merkitsee poikkeuksellisen paljon. Ja löytää päärooleihin täydelliset näyttelijät.

Tänään ensi-iltansa HBO Nordicilla saava Scenes of a Marriage herätti jo etukäteen paljon huomiota. Yhteiskestoltaan 294-minuuttinen teos sai maailmanensi-iltansa juuri päättyneillä Venetsian elokuvajuhlilla. Paikalla olivat sarjan tähdet Jessica Chastain ja Oscar Isaac sekä ohjaaja-käsikirjoittaja Hagai Levi, joka on myös tuottanut sarjan Ingmarin pojan, Daniel Bergmanin, kanssa.

Israelissa 1963 syntynyt Levi on modernin tv-draaman mestari, joka tunnetaan muun muassa menestyssarjoista The Affair ja Terapiassa, josta on tehty noin 20 versiota ympäri maailmaa.

– Kohtauksia eräästä avioliitosta on vaikuttanut minuun enemmän kuin yksikään toinen taideteos. Näin sen ensimmäisen kerran 18-vuotiaana vahingossa. Olin nuori ja uskonnollinen juutalaispoika, joka asui eristäytyneessä kylässä. En tiennyt mitään elokuvista, ihmissuhteista tai seksistä. Muistan tajunneeni kesken sarjan katsomisen, että tämä on taidetta! Levi huudahtaa muistellessaan ensikosketustaan Bergmanin teokseen.

Levin mukaan hänen tunnetuimpia tv-töitään ei olisi olemassa ilman Bergmanin sarjaa.

– Sen brutaali rehellisyys, radikaali minimalismi ja totaalinen sitoutuminen tekstiin ja näyttelijäsuorituksiin ovat olleet viitekehyksiä kaikessa työssäni. Myöhemmin, omien suhdekokemusten kartuttua, sarja kasvoi entistä tärkeämmäksi henkilökohtaisella tasolla.

Scenes of a Marriage kertoo ruotsalaisen esikuvansa tavoin päällepäin onnelliselta vaikuttavasta avioliitosta, joka on voinut pinnan alla pahoin jo pitkään. Mira ja Jonathan (alun perin Marianne ja Johan) ovat olleet naimisissa yli kymmenen vuotta. Heillä on rakastettu tytär Ava, idyllinen koti arvostetulla esikaupunkialueella New Yorkissa ja molemmilla mielenkiintoinen ura.

Kunnianhimoinen Mira työskentelee teknologia-alalla johtotehtävissä ja kantaa kotiin isompaa palkkaa kuin miehensä. Se ei haittaa Jonathania, älykästä ja mukautuvaista filosofian professoria, joka rakastaa isänä olemista. Jopa niin paljon, että olisi aina salaa halunnut toisen lapsen. Mirasta uusi raskaus tuntuu puolestaan jo ajatuksena ahdistavalta. Hän myös uskoo, että toisen lapsen saaminen kaataisi heidän huteralla pohjalla olevan liittonsa.

Levi pysyy uskollisena Bergmanille vaikka lähestyykin omia ”kohtauksiaan” tuoreesta ja päivitetystä näkökulmasta. Yksiavioisuus, avioliitto ja avioero ovat edelleen avainsanoja.

– Bergman halusi käsitellä 50 vuotta sitten etenkin avioliiton hintaa. Mielestäni oli yhtä tärkeää nostaa tällä kertaa esiin avioeron hinta. Elämme narsistisessa kulutusyhteiskunnassa, joka kannustaa jatkuvaan itsensä toteuttamiseen ja pinnallisen vapauden tavoitteluun. Siksi on hyvä muistaa, kuinka traumaattinen kokemus avioero voi olla, Levi määrittelee.

Läpi viiden jakson Mira ja Jonathan käyvät läpi suhteensa metamorfoosin, joka rikkoo, repii ja raastaa, kunnes se lopulta uudelleenrakentaa kaiken. Eikä mikään ole lopussa kuten alussa.

– Kyseessä on ennen kaikkea rakkaustarina. Se kertoo kahdesta ihmisestä, jotka aikanaan tapasivat ja pelastivat toisensa. Sitten he kuihtuivat yhdessä, mutta eivät silti pysty päästämään irti edes pohjaan osuessaan.