90 vuotta täyttävä selostajalegenda Anssi Kukkonen muistelee elämäänsä: "Muistan kun pommikoneen luukut aukesivat..."

Viime aikojen koleista taivaan merkeistä huolimatta kevät kaiketi koittaa. Toivottavasti.

Kevään niskalenkkiin talvesta luottaa ainakin urheiluselostajalegenda Anssi Kukkonen, joka tapaa huhtikuussa vaihtaa maisemaa Pohjois-Pohjanmaalta Koillismaan Kuusamosta Suomen eteläkärkeen Tammisaareen.

Samalla harrastelajiksi vaihtuu maastohiihdon sijasta golf. Siihen hän hurahti 1990-luvun puolivälissä.

– Sulan maan aikana pelaan golfia harva se päivä. Golfliitosta kerrottiin, että olen Suomessa eniten tuloskortteja jättänyt pelaaja. Golf on ylivoimainen peli.

Mikä kolopallossa niin paljon viehättää?

– Siinä saa onnistumisen elämyksiä omalla tasollaan. Jos pelaisin tennistä Roger Federeriä vastaan, hän voittaisi minut polvillaan ja virsikirja kainalossa. Golfissa voin lajin tasoitusjärjestelmän ansiosta pelata mielekkäästi Tiger Woodsia vastaan. Varmaan häviäisin, mutta kuitenkin voisin pelata sitä mielekkäästi.

– Golfissa jokainen pelaaja voi kokea onnistumisen ilon, Kukkonen lisää.

Hän myöntää nykyisessä golftasoituksessaan olevan parantamisen varaa.

– Kehtaan sanoa sen: 35. Se on huono, kertoo Kukkonen, jonka tasoitus viheriöillä on parhaimmillaan ollut nolla.

Kukkonen on pitkän elämänsä varrella selättänyt viisi syöpää.

– Onneksi ei ole ollut mitään elimellisiä syöpiä. Ne voisivat olla ristin merkki.

Perinteinen on tavoista toimivin

Erinomaista fyysistä kuntoa huokuva Kukkonen on laskenut, että hän on Kuusamossa vajaan 30 vuoden aikana kerryttänyt yhteensä yli 30 000 hiihtokilometriä.

– Vuodenkierto sujuu niin, että olen kuusi ja puoli kuukautta Tammisaaressa ja neljä ja puoli kuukautta Kuusamossa. Sitten on veroasunto Espoossa, jossa emme vaimon kanssa ole asuneet 19 vuoden aikana yhteensä varmaan vuottakaan, Thaimaassakin lomaileva Kukkonen kertoo.

Sinivalkoinen ääni vannoo laduilla sivakoidessaan perinteisen hiihtotavan nimeen.

– Eivät pertsalla taida Suomessa hiihtää minun lisäkseni enää kuin Juha Mieto ja Harri Kirvesniemi. Melkein kaikki muut menevät vapaalla ja kovaa.

Kukkonen on maastohiihdossakin selostanut ajan hammasrattaistossa sittemmin legendaarisiksi kasvaneita arvokisoja. Vanhan liiton hiihtoniilona hän liputtaa väliaikakilpailujen puolesta.

– Väliaikalähdöt ovat hiihtokilpailun suola. Yhteislähdöt olivat takavuosina sitä, että 50 kilometrillä hiihdettiin 49,5 kilometriä, ja sitten voitti Petter Northug. Nyt se on (Johannes Hösflot) Kläbo.

Urheiluruudun isähahmo

Kukkosen dynaamisen muistelon lomassa on syytä pompata aikahyppy menneeseen. Olihan Jääskessä syntynyt Kukkonen Suomen historian ensimmäinen tv-urheiluselostaja.

Työnantaja oli Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa vietettyjen toimittajavuosien jälkeen vuodesta 1961 vuoteen 1980 Yleisradio. Kun televisio teki rynnäkön suomalaisten koteihin, Kukkosesta tuli yksi aikansa kuumimmista julkkiksista.

Kukkonen on vuonna 1963 alkaneen urheilun erikoisohjelman Urheiluruudun isä.

– Olin 1960-luvulla Teija Sopasen ja Heikki Kahilan kanssa niin sanotuista julkkiksista Helsingin Sanomissa harva se päivä Pukevan vaatemainoksissa – kunnes Yleisradio suuressa kateudessaan kielsi niihin menemisen.

Tuolloin Urheiluruutu lähetettiin vain sunnuntaisin, joka oli urheilutapahtumien painopistepäivä. Urheiluruudun päivittäislähetykset alkoivat Kari Männyn Yle-urheilun päälliköimänä 1990-luvun alussa.

Isänmaalliseksi tunnustautuva Kukkonen oli vasemmistoradikalismin sävyttämällä 1960-luvulla aatteellisesti vastahangassa vuosikymmenen moderneja aatesuuntauksia kohtaan. Hänen yhteiskunnallista näkemystään muokkasivat lapsuusmuistot menetetystä Karjalasta 1930-luvun lopulta.

– Minulla on erittäin pysäyttävä muistikuva lapsuuden Ensosta. Seisoin neljä- ja puolivuotiaana kotitalon pihalla, kun pommikone tuli. Muistan elävästi, kun pommikoneen luukut aukesivat ja seuraavassa hetkessä Gutzeitin makasiinit paloivat.

– Siitä alkoi evakkotaival, ja siitä mie oon ylpeä, Kukkonen tapailee karjalaisia juuriaan.

"Kekkonen, Kukkonen, Kokkonen"

Tie vei noin puolen vuoden Ruotsissa vietetyn sotalapsuuden jälkeen lopulta Helsinkiin ja Munkkiniemeen. Urheilukärpänen oli puraissut Kukkosta Karjalassa.

– Asuimme siellä lähellä urheilukenttää, jonne oli matkaa muutamia satoja metrejä. Pikaluistelun tuleva maailmanmestari Lassi Parkkinen teki voimaharjoittelua vetäessään talvella meitä kakaroita narulla perässään, Kukkonen muistelee.

Kaipuu koti-Suomeen iski noin kymmenvuotiaaseen Anssiin sotalapsena Tukholman lähellä Ruotsissa.

– Silloin Yleisradion radiolähetys päättyi yöllä Suomen kansallislauluun. Kun olen herkkä sielu, ja olen edelleen, kuuntelin kansallislaulua tippa silmässä, Kukkonen muistelee.

Hänen isänsä Retu Kukkonen oli tomera urheilumies, jonka esimerkki tarttui verenperintönä jälkipolveen.

– Retu oli yleisurheilussa pikajuoksija, joka kilpaili samaan aikaan muun muassa Urho Kekkosen kanssa. Niiltä ajoilta on legendaarinen kuulutus Kajaanista: '100 metrin loppukilpailuun ovat päässeet Kekkonen, Kukkonen, Kokkonen ja alkuerien paras kakkonen'. Miten loppukilpailussa kävi, sitä en tiedä.

– Isä ja Kekkonen olivat hyviä kavereita keskenään. Kekkonen kävi vielä pääministeriaikoinaan meillä kylässä. Se oli elinikäinen ystävyys-kaveruussuhde.

Erkon suojeluksessa

Anssi Kukkonen debytoi arvokilpailuissa Helsingin Sanomien kesätoimittajana Helsingin olympiakisoissa 1952.

– Minulla oli vaativa tehtävä pitää lehdelle niiden kisojen mitali- ja pistetilastoa.

Isä-Retun suhteet vauhdittivat Anssin urakehitystä Sanomissa.

– Toimitustyö kiinnosti paljon. Olin huono kirjoittaja. Retu tunsi Hesarin päätoimittajan Eljas Erkon. Hän oli Sanomissa herra ja hidalgo. Hän määräsi kaikkien palkat juoksupojasta kirjapainojohtajaan.

– Erkko piti minua Sanomissa lellipoikanaan, Kukkonen naurahtaa.

Hän muistelee olleensa Yhdysvalloissa vuonna 1960 Squaw Valleyn talviolympiakisoissa kahden muun suomalaisen kirjoittavan urheilutoimittajan kanssa.

– Kaksi muuta olivat Hufvudstadsbladetin Stig "Stigu" Häggblom ja Uuden Suomen Pentti "Pesa" Vuorio.

Neljä vuotta aiemmin Kukkonen oli ollut Italian Cortina d'Ampezzossa toimittajana todistamassa Antti Hyvärisen mäkihyppykultaa.

– Luultavasti olen ainoa elossa oleva suomalaistoimittaja, joka on henkilökohtaisesti ollut todistamassa suomalaishyppääjien kuutta olympiakultaa Hyvärisestä Jani Soiniseen.