fbq
james_dean_paakuva_87f72b6a00.jpg

Ikuisesti nuori – James Dean 90 vuotta

Farkut, t-paita ja punainen nailontakki. Hieman kumara ryhti ja huulessa roikkuva savuke. Tummat ja utuiset silmät täynnä kiihkeää sopeutumattomuutta. Juuri tuollaisena muistamme James Deanin elokuvassa Nuori kapinallinen (1955). Tärkeimmässä roolissaan teini-ikäisenä Jim Starkina, jonka yksinäisyys, turhautuneisuus ja viha kuvasivat sodanjälkeisen nuorison tuntoja rehellisemmin kuin yksikään siihen astinen elokuva.

James Dean ei vain tulkinnut nuorten elämään kuuluvia pelkoja, toiveita ja ristiriitoja. Hän itse eli niitä. Äidin varhainen menetys ja onneton isäsuhde muokkasivat herkkää nuorukaista. Myös kaappihomous ja kohtalokas kilpailuvietti vaikuttivat Deanin lyhyeen mutta kiihkeään elämään.

Autourheilua rakastanut James Dean menehtyi rajussa kolarissa 24-vuotiaana. Paradoksaalisesti Deanin kuolemattomuuden sinetöi hänen ennenaikainen kuolemansa. Kuten Marilyn, Dean ei ehtinyt vanheta. Hän on ikuisen nuoruuden symboli, jonka elokuvia katsovat yhä uudet sukupolvet. Nuoret, jotka joutuvat ratkomaan samoja kysymyksiä, joita Dean niin loisteliaasti käsittelee elokuvissaan.

Deanin asema populaarikulttuurissa on valtava. Elokuvien, dokumenttien, kirjojen, julisteiden ja muodin ohella nuori kapinallinen elää musiikissa. Deanista kertovia tai hänet mainitsevia lauluja ovat säveltäneet ainakin The Eagels, Don McLean, The Smiths ja Lou Reed.

James Dean kuoli vuotta ennen rock’n’rollin lopullista läpimurtoa. Siitä huolimatta Deanista kasvoi juuri rocksukupolven idoli, joka kiteytti 1950-luvun nuorison vapaudenkaipuun.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

Myös Suomessa koettiin Dean-villitys viiskytluvun tultua uudelleen muotiin 1970-luvulla. ”Diinareiksi” ja ”fiftareiksi” nimetyt opetuslapset pukeutuivat idolinsa tapaan lahkeiltaan käärittyihin farkkuihin, t-paitoihin ja nahkatakkeihin sekä kuuntelivat rockabillyä ja vanhaa rockia.

Valitettavasti Deanin turvallisesti valkokankaalla tulkitsema raivo tarttui diinareihin myös tosielämässä. Helsingissä riehuivat 1970-luvun lopulla jengitappelut, joissa diinarit ottivat verisestikin yhteen punkkareiden, diskohileiden ja muiden ryhmien kanssa.

Itsekin legendaarinen näyttelijä-ohjaaja Dennis Hopper (1936-2010) aloitti uransa James Deanin rinnalla Nuoressa kapinallisessa ja Jättiläisessä (1956). Hopper muisteli ystäväänsä Cannesin elokuvajuhlilla 2005, kun Deanin kuolemasta tuli kuluneeksi 50 vuotta.

– Tutustuin Jimmyyn tammikuussa 1955. Olin 18-vuotias ja pidin jo itseäni maailman parhaana näyttelijänä. Jimmy oli viisi vuotta vanhempi ja tiputti minut maan pinnalle. Hän oli ensimmäinen näyttelijä, jonka näin improvisoivan. Hän lähestyi joka ottoa eri suunnasta ja kokeili eri metodeja. Ihmettelin mistä hän sai kaikki ideansa. Käsikirjoituksessa ne eivät olleet. Lopulta tartuin häneen Nuoren kapinallisen kuvaustauolla ja kysyin mitä hän tekee. ”Hetkikohtaista realismia”, kuului vastaus. Sen jälkeen seurasin häntä kuin haukka.

Hopperin mukaan Dean oli yksinkertaisesti paras näyttelijä, joka on koskaan elänyt.

– Hän oli sataprosenttisen aito ja uskomaton ekspressionisti, joka käytti vartaloaan kuin tanssija. Jimmy väitti pystyvänsä esittämään Hamletin päällään seisten ja syöden porkkanaa, kunhan yleisö näkisi hänen silmänsä. Jimmyn mukaan näyttelijäntyön totuus löytyi silmistä.

Elokuvaprofessori Peter von Bagh (1943-2014) on kertonut James Deanin olleen varhaisnuoruutensa vavahduttavin ilmestys.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

– Istuin Oulussa täyteen pakatussa Kino-Aulassa katsomassa elokuvaa Eedenistä itään. Kohtauksessa, jossa Jimmy antaa isälleen kepulikonstein hankittua rahaa, kamera kiepahtaa kallelleen. Ajattelin lapsen aivoillani: "Tämä on ilmeisesti sitä elokuvataidetta." Olin liikuttuneessa tilassa, mutta elämä puuttui asiaan. Joku pieraisi muutaman penkkirivin päässä. Taide ja elämä asettuivat sittenkin tasapainoon.

Von Baghin mukaan Dean koettiin voimakkaasti etenkin siksi, että hän oli jo kuollut, kun hänen elokuvansa saapuivat Suomeen.

– Brando oli ollut nuoren jäljitelmä, mutta Dean vaikutti aidolta asialta. On outoa ajatella, että hän oli kahdessa valtavassa esikoiselokuvassaan jo 23- ja 24-vuotias. Alkuperäinen säväys ei ole kadonnut, vaikka näiden elokuvien katselukertoja on ollut ties kuinka monta.

Näyttelijä Antti Luusuaniemelle, 41, James Deanin rooli Jättiläisessä oli iso kolahdus.

– Etenkin cowboyhattu päässä näytteleminen elokuvan alussa on ihailtavan röyhkeää. Hyvä, jos silmistä näkyy vilahdus. Mulla on ollut Deanista aina tosi dynaaminen kuva. Nuorempana Dean vaikutti myös hiustyyliini.

Deanin kanssa saman syntymäpäivän jakava ohjaaja Zaida Bergroth, 44, kertoo ihailleensa näyttelijää etenkin teinivuosinaan.

– Huoneeni seinällä oli 13-vuotiaana neljä isoa julistetta: kaksi Marilyniä, Chaplin ja James Dean. Nuoruuden Dean-fanitukseni perustui ehkä enemmän tämän kohtalokkaaseen olemukseen, mutta myöhemmin opin arvostamaan Deaniä myös merkittävänä elokuvanäyttelemisen uudistajana.

Juttu jatkuu ilmoituksen jälkeen
Ilmoitus päättyy

James Byron Dean syntyi 8. helmikuuta 1931 Marionissa, Indianassa. Dean menetti äitinsä yhdeksänvuotiaana ja kasvoi isästään vieraantuneena sukulaisten maatilalla Farmingtonissa. Lukion jälkeen Dean opiskeli hetken lakia ja näyttelemistä Kalifornian yliopistossa ja siirtyi opettajiensa kannustamana New Yorkin kuuluisaan Actors Studioon.

Pienet roolit televisiossa, elokuvissa ja näyttämöllä seurasivat toisiaan, kunnes merkittävä osa Broadway-näytelmässä The Immoralist vei Deanin Eedenistä itään –elokuvan koekuvauksiin. Dean sai roolin, ja esiinnyttyään parissa tv-sarjassa, voitti pääosan Nuoressa kapinallisessa.

Kaiken aikaa Dean jatkoi rakastamaansa kilpa-autoilua ja osti ”Eedenin” palkkarahoilla Porschen. Saatuaan Jättiläisen kuvaukset päätökseen, Dean oli matkalla kilpa-ajoihin Salinasiin ja kuoli valtatiellä sattuneessa onnettomuudessa 30. syyskuuta 1955. Kuolemansa jälkeen Dean sai Oscar-ehdokkuudet elokuvista Eedenistä itään ja Jättiläinen.

Eedenistä itään (1955, ohj. Elia Kazan)

John Steinbeckin romaaniin pohjaava, pakahduttavan tunnepitoinen Kain ja Abel –variaatio. Dean esittää Calia, kuritonta nuorukaista Kalifornian Salinas Valleyssa, joka kilpailee kovapintaisen isänsä huomiosta suositun veljensä kanssa.

Nuori kapinallinen (1955, ohj. Nicholas Ray)

Deanin kokonaisvaltaisimman roolityön sisältävä ikonimainen nuorisodraama. Dean tulkitsee tyhjentävästi keskiluokkaisesta kodistaan vieraantunutta Jimiä, joka muuttaa perheineen uuteen kaupunkiin ja joutuu vaikeuksiin koulua dominoivan jengin kanssa.

Jättiläinen (1956, ohj. George Stevens)

Texasin tasangoille sijoittuva massiivinen Hollywood-eepos ulottaa perhekronikkansa yli kolmen sukupolven. Dean tulkitsee alemmuudentuntoista Jett Rinkiä, joka nousee varakkaan karjatilan rengistä upporikkaaksi öljyparoniksi.

Seuraa meitä somessa